Kahjon Fillaristin Päiväkirjat

Miten säilyttää pyörää silloin kun sillä ei ajeta?  Varastoimiseen löytyy markkinoilta montaa erilaista ratkaisua. Itselläni kului paljon aikaa ennen kuin löysin sopivan säilytystavan. Miksi pyörä pitää ylipäätään ripustaa jonnekin? Eikö riittäisi, että se nojaisi vain seinää vasten? Tätä säilytystapaa monet pyöräilijät varmasti käyttävät ja tein sitä itsekin tähän päivään asti. Huomasin kuitenkin pitkällä aikavälillä muutaman turhauttavan asian: - Pyörä kaatuu helposti jos osut siihen vahingossa. - Pyörä on hankala ottaa käyttöön muiden pyörien takaa ja saattaa kaataa siinä samalla muitakin pyöriä. - Pyörä vie lattialta/säilytystilasta enemmän tilaa kun se ei ole "jossakin" kiinni. Toisaalta pyörä on helppo ottaa seinän vierustalta ajoon eikä sitä tarvitse nostella mihinkään, ei siis pelkkiä huonoja puolia. Ns. lihakoukussa on todella hyvä säilyttää pyörää. Koukku ruuvataan kattoon ja pyörän etu- tai takapyörä nostetaan siihen. Kunhan sisäkaton korkeus on sopiva niin lihakou...

U utta väriä pintaan 😊  Vanhassa maalipinnassa oli hankaumia ja muutamia kiveniskeymiä. Koska pyörä on tekniikaltaan ja osiltaan hyvin yksinkertainen niin kynnys lähteä maalaamaan oli pieni. Kiekot, etujarrun, ohjaamon, satulan ja polkimet irroitin alle puolessa tunnissa. Toisenlaisessa pyörässä olisi jo osien purkamisessa mennyt huomattavasti enemmän aikaa. Värin valinta Väriä valittaessa peruslähtökohtana oli valita joku muu kuin se "tavallinen". Mustia pyöriä minulla on ollut muutamia enkä missään nimessä halunnut enää sellaista. Kultaista metallinhohtoväriä sattui löytymään hyllystä niin mitäpä sitä enempää arpomaan, väri on valittu. Eipähän tule heti samanlaista vastaan! Vaihe 1: Pohjatyöt Pyysin tuttua automaalaria katsomaan projektia ennen kuin aloin tekemään pyörälle yhtään mitään. Sain hyviä vinkkejä, joita ei olisi tullut mieleenkään(mm. kuivausajat, pohjatyöt, lakkaus jne.). Näin tarkkaa pyöränmaalausprojektia en ole aiemmin toteuttanut, vinkit olivat todella terv...

Nykyään monet kodin laitteet ovat "älyllä" varustettuja. Niin myös pyöräilijän harjoitusvastukset. Olen tähän asti harrastanut pyöräilyä lähinnä ulkona, sisäpyöräilyn pointtia en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Käänteen tekevä muutos tuli tällä viikolla vastaan kun Elite Zumo älytraineri tuli taloon. Mitä?!?! Sisäpyöräilyhän on varmasti tylsää!  ...vai onko?  Älytön traineri Sisäpyöräilytaustaa itseltäni toki löytyy. Olen aiemmin polkenut ns. Netflix-trainerilla epäsäännöllisesti viime vuodet. Tähän "älyttömään" traineriin asennetaan oma maantiepyörä akselistaan kiinni. Takakiekkoa ei irroiteta vaan rengas pyörii rullan päällä. Rullan vastusta voi säätää kevyestä raskaaseen manuaalisesti. Kyseisessä trainerimallissa ei ole mitään vikaa. Kilometrit, nopeus, kadenssi ja jopa tehokin tallentuu Stravaan kunhan pyörässä on oikeat anturit. Vanhan mallisella trainerilla saa yhtä lailla hien pintaan älytraineriin verrattuna, miksi siis vaihtaa älylliseen? Tätä en meinannut i...

6000 km! Sain kuin sainkin tavoitteeni täyteen! Viime vuonna 5000 km täyttyi lokakuun viimeisinä päivinä, tänä vuonna kuuden tonnin kanssa meni marraskuun puolelle. Kilometrien keräilystä on kieltämättä tullut jonkinlainen pakkomielle siitä lähtien kun sain ensimmäisen maantiepyörän alle. Nälkä kasvaa vuosi vuodelta. Jostakin syystä edellistä vuotta pitää pistää aina paremmaksi, kumma juttu(?). Enää ei kilometrit ei riitä vuosiluvun mukaan, se olisi liian "helppoa". Kaikki kerätköön silti matkoja omien mieltymysten mukaan, enemmän tai vähemmän. Jollekin aktiiviselle pyöräilijälle jo muutaman satasen kilometritavoite vuositasolla voi olla haaste. Pienistä lukemista olen itsekin lähtenyt, vuonna 2016 Sportstrackeriin kirjattuja matkoja oli yhteensä 359 km. Tässä vaiheessa on pakko myöntää, että 7000 kilometrin tavoite vuodelle 2023 tuntuu aika kaukaiselta. Pitää muistaa, että tuhansien kilometrien keräily pitää pyöräilijän säännöllisesti tien päällä. 6000 jaettuna 362 on reilu...

Työsuhdepyörälle oli tarvetta ja työnantajallani oli kyseinen etu tarjolla. Sellainen piti sitten hankkia. Minkälainen pyörä ja miksi? Siitä tuonnempana. Mikä ihmeen työsuhdepyörä? Työsuhdepyörä on työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu polkupyörä, jonka hankinnasta vastaa työnantaja. Pyörällä voi ajaa ilman rajoituksia sekä työmatkoilla että vapaa-ajalla, kuten kauppareissuilla ja harrastuksissa, ja se voi olla myös esimerkiksi sähköavusteinen. Työsuhdepyörä toimii samalla periaatteella kuin työsuhdeauto, paitsi, että se on huomattavasti edullisempi ja kestävämpi vaihtoehto, joka tuo lukuisia etuja sekä työnantajalle että työntekijälle. (lähde: pyöräliitto) Aluksi olin hieman epäileväinen työsuhdepyörän suhteen, mutta monen monen pohdinnan jälkeen päätin lopulta hankkia sellaisen. Ajan erilaisilla polkupyörillä päivittäin monen tyyppistä ajoa, työsuhdepyörä tulee olemaan kovassa käytössä. Toki "vanhat pyöräni" eivät pölyynny bikecavessani, niilläkin ajetaa...

Tässä postauksessa keskityn kesätyömatkapyöräilyyn. Itse poljen töihin käytännössä joka päivä vuoden ympäri, mutta kerron muutaman vinkin nimen omaan kesäajan työmatkapyöräilyyn. Vinkki nro 1✅ Laita toinen auto(jos sellainen löytyy) seisontavakuutukseen. - Pyörällä tulee väkisinkin ajettua enemmän, autolla vähemmän/ei ollenkaan. Pyöräilemällä töihin ylläpidät fyysistä kuntoa. - Säästät selvää rahaa vakuutus-, ajoneuvo- ja polttoainekustannuksissa. Vinkki nro 2✅ Hanki reitille sopiva työmatkapyörä. - Työmatkapyöräksi soveltuu melkein mikä tahansa pyörä, mutta esim. 10 kilometrin matka raskaalla läskipyörällä ei pidemmän päälle ole järkevää. - Jos työmatkasi on suurimmalta osin kestopäällystettä, suosi kapearenkaista menopeliä. - Monella työnantajalla on käytössä työsuhdepyöräetu. Pidemmille matkoille kannattaa harkita sähköpyörää. Muista, että työsuhdepyörällä saa polkea rajattomasti myös vapaa-ajalla.  - Oma suosikkini tämän kesän työmatkapyöräilyyn on ehdottomasti fixi👌 Vinkki nr...

Kilometritavoitteen ensimmäinen kolmannes on nyt selätetty! 6000 kilometrin tavoitteessa on silti vielä paljon tekemistä. Aiemmin taisinkin mainita kuinka talvella poljetut matkat kertyy huomattavasti kankeammin kuin kesällä. Maantielenkeille olen kyllä jo päässyt, mutta poikkeuksellisen kylmä alkukevät on jarruttanut menoa. Lisäksi kevät 2022 on pitänyt sisällään muutakin kuin pyöräilyä. Tälle kesälle en ole vieläkään suunnitellut mitään pidempää reissua, viimeiset kolme kesää on olleet pyöräilymielessä melkoista reittien kartoittamista. Vuoden 2019 Etelä-Pohjanmaan jokaisessa kunnassa pyörällä käyminen, seuraavana vuonna ympäröivät maakunnat(5 reissua, jokainen vähintään 200 km) ja viime vuonna maagisen 300 kilometrin yhtämittainen pyöräreissu. Aikatauluttaminen/reittien selvittely vie aikaa ja pitää mielestäni aloittaa hyvissä ajoin. Kohta eletään jo kesäkuussa, pyöräilykausi on siis jo pitkällä! Vaikkei pitkiä reissuja ole vielä tiedossa niin onhan kuudessatonnissakin ihan tarpeeks...