Kahjon Fillaristin Päiväkirjat

Niin se pyöräilykesä 2021 oli ja meni. Päällimäisenä mieleen jäi poikkeuksellisen kuiva ja pitkien helteiden heinäkuu. Elo-syyskuussa oli huomattavasti sateisempaa. Kohokohtana itselleni pitää nostaa Kuopion reissu, joka oli pisin tähän asti polkemista matkoistani.  Yhteenvetona kausi 2021 - Tänä vuonna kilometritavoite 5000 täyttyi juuri ja juuri lokakuun puolella, viime vuonna tavoite oli 1000 km vähemmän.  - Yli 300 kilometrin reissua en aiemmin tehnyt, edellinen vuodelta 2020 on 245 km. - Kilometrikisassa tuli myös edistystä: poljin määräaikaan mennessä 3839,7 km, viiime vuonna luvuksi jäi 2820,8 km. - Kalustopuolelta päivitystä tuli sen verran, että alumiinirunkoinen käyräsarvinen vaihtui hiilikuituiseen(tosin jo 2020 syksyllä). Nykyisessä pyörässäni on tällä hetkellä juuri ominaisuudet mitä maantiepyöräilyyn ja graveliin tarvitsen. - Myös muita kalustopuolen päivityksiä tuli tehtyä mm. kiekot, mittaristo, yms. Mitä sitten on odotettavissa pyöräkaudelle 2022?  Siinäpä hyvä kysymys

Tässä lajissa nälkä kasvaa syödessä.  Olen jo pidemmän aikaa etsinyt sopivia kiekkoja maantiepyörääni. Miksi? Monet sanovat että tärkein päivitys pyörään ovat uudet kiekot. Vaikka pyörässäni on jo ennestään kevyehköt kiekot, ne ovat enemmän omiaan cyclocrossiin ja graveliin. Pidän niitä ns. "kiipeämiskiekkoina" koska aerodynaamista etua ei maantiellä 24-milliä korkealla kiekolla juuri ole. Tarvitsenko aerodynaamista kiekkoja, onko ne pakolliset maantiepyöräilyyn? Ei todellakaan. Harrastepyöräilijänä pärjäisin hyvin matalaprofiilikiekoillakin, mutta nyt halusin vaihtelua ja kaiken lisäksi tarkoitukseni oli vielä pitää vanhat kiekot gravel-käytössä(karkeammilla renkailla). Tällöin pystyn ajamaan sekä asfaltilla että hiekkatiellä. Samalla pyörällä eri alustoilla, mutta eri kiekoilla. Käytettyjä kiekkoja olen metsästänyt mm. fillaritorin ja tori.fi:n sivuilta. Valitettavasti  oikeanlaisia ei ole vain tullut vastaan. Pyörässäni on sekä levyjarrut että läpiakselit. Nuo ominaisuudet

10.000 kilometriä täyttyi Stravassani 7.8.2021. Tuo 10.000 km on siis ns. all-time distance eli kokonaismatka, ei suinkaan tämän vuoden kilometrit. Jotkut kovemmat pyöräilijät pyörittelevät kymppitonnin vuodessa, itselläni niihin lukemiin on vielä matkaa. Palataanpa ajassa yli 10 vuotta taakse päin vuoteen 2011. Silloin suomalainen Sportstracker oli urheiluappien aatelia, saattaa se olla sitä toki vieläkin. ST:n appi löytyy vieläkin luuristani ja ensimmäinen harjoitus on tallennettu 28.11.2011. Ennen ST:tä "träkkäsin" suoritteet iMapMyRIDE-sovellukseen. Olikohan jotenkin niin ettei ST:tä saanut vielä Iphonelle tai se ei ollut vakaa(?). Kymmenen vuoden ajan olen tallentanut kaikki harjoitteet Iphonen kautta. Aika monta IOS-versioita ja puhelinta on siis vuosien varrella päivittynyt! Lukuisten harjoitteiden tallentamisen jälkeen vuonna 2018 päätin vaihtaa kuntoilusovellusta. Kynnys vaihtamiseen oli kieltämättä iso, eihän ST:ssä periaatteessa mitään vikaa ollut. Pidin varsinkin

Halusin ehdottomasti kirjoittaa kyseisestä pyöräilijästä blogiini, koska aihe on niin mielenkiintoinen.  Raul Hellberg oli aikansa legenda, Porvoolainen kilpapyöräilijä ja liikemies. Miksi aihe kiinnostaa? Syy on tässä:  Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla lähellä Ahonkylää on iso kivi, johon on kiinnitetty muistolaatta: "Tähän päättyi pyöräilykilpailu v. 1929 jossa Raul Hellberg saavutti 3 maailmanennätystä 29.7.1929 12 tunnissa ajoi 372,6 km 240 km 7 tuntia 52 minuuttia 1 sekuntia 320 km 10 tuntia 14 minuuttia 33 sekuntia" Kyseisistä maailmanennätyksistä on aikaa yli 90 vuotta aikaa. Kyseessä on siis 12 tunnin ajo. Kun Hellbergin 12 tunnin ajo muutetaan keskituntinopeudeksi saadaan 31,05 km/h. Kuulostaako maltilliselta vauhdilta?  Verrataanpa 1929 pyöräilyä nykypäivän pyöräilyyn: - Maailmanennätys on tehty hiekkatiellä. - Hellberg ajoi kiinteävälitteisellä pyörällä, jossa ei ollut vaihteita. Jokainen ylämäki vaatii kuskilta ennakoivaa ja energiaa säästävää ajotyyliä. - Teräsrunko

300 kilometrin pyöräreissun suunnittelu alkoi jo maaliskuussa. Pisin tuohon asti polkemani lenkki oli 245 km viime kesältä. Tavoitteena oli tällä kertaa polkea Seinäjoen torilta Kuopion torille. Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Savoon. Lähtö sunnuntaina 4.7. aamulla aikaisin ja perillä Kuopiossa illalla. Lauantaina illalla vielä viimeiset tsekkaukset pyörään: ketjuöljyjen lisäys, vaakaputkilaukun asennus, sähköisten laitteiden(mm. pyöränmittari, takavalo ja kännykkä) akkujen lataukset. Pullot täyteen vettä ja lisäksi mukaan banaaneja, geelejä ja urheilujuomajauheita. Kaikki valmiina aamua varten! Kello herätti 4:30. Tarkoitus oli päästä mahdollisimman aikaisin liikkeelle. Lopulta pääsin lähtemään "vasta" viiden aikaan aamulla. Olisi ollut mukava lähteä kotoa suoraan pohjoisen suuntaan, mutta muutama lisäkilometri Seinäjoen keskustan suuntaan ei ainakaan alkumatkasta ollut pahitteeksi. Muutamaa minuuttia vaille kuusi aamulla käynnistin pyörän mittarini Seinäjoen torilla ja siitä elä

Viime juhannuksena en muistaakseni pyöräillyt maantiellä oikeastaan yhtään. Ajelin tuolloin maastossa neulaspoluilla kotipitäjässäni Saarijärvellä. Tämän vuoden keskikesän juhlan pyöräilyt suoritin maantiellä välillä Seinäjoki - Saarijärvi, matkaa 150 km. Otsikko tähän postaukseen juontaa juurensa yli sadan kilometrin reissuihin. Niitä on minulla tähän mennessä kertynyt 26 kpl neljän vuoden aikana. Yli 100 poljettua kilometriä kuulostaa lajia harrastamattomalle paljolta. Eihän se mikään pikkumatka olekaan, kyllä siinä töitä saa tehdä ennen kun on maalissa. Näiden pidempien reissujen suunnittelu alkaa yleensä jo muutamaa päivää ennen lähtöä. Tarkka reitti on hyvä selvittää hyvissä ajoin. Suosittelen lämpimästi kelle tahansa kynnelle kykenevälle pyöräilijälle näitä pidempiä reissuja. Kuten aiemmin olen maininnut, Saarijärvelle menee useampi reitti Etelä-Pohjanmaalta. Vaikka poljin pari kuukautta sitten Soinin kautta, ajattelin silti ajaa samaa reittiä myös tällä kertaa. Kyyjärven rei