Pyörän uusi ilme!

Uutta väriä pintaan😊 

Vanhassa maalipinnassa oli hankaumia ja muutamia kiveniskeymiä. Koska pyörä on tekniikaltaan ja osiltaan hyvin yksinkertainen niin kynnys lähteä maalaamaan oli pieni. Kiekot, etujarrun, ohjaamon, satulan ja polkimet irroitin alle puolessa tunnissa. Toisenlaisessa pyörässä olisi jo osien purkamisessa mennyt huomattavasti enemmän aikaa.

Värin valinta

Väriä valittaessa peruslähtökohtana oli valita joku muu kuin se "tavallinen". Mustia pyöriä minulla on ollut muutamia enkä missään nimessä halunnut enää sellaista. Kultaista metallinhohtoväriä sattui löytymään hyllystä niin mitäpä sitä enempää arpomaan, väri on valittu. Eipähän tule heti samanlaista vastaan!

Vaihe 1: Pohjatyöt

Pyysin tuttua automaalaria katsomaan projektia ennen kuin aloin tekemään pyörälle yhtään mitään. Sain hyviä vinkkejä, joita ei olisi tullut mieleenkään(mm. kuivausajat, pohjatyöt, lakkaus jne.). Näin tarkkaa pyöränmaalausprojektia en ole aiemmin toteuttanut, vinkit olivat todella tervetulleita. 

Kaikki alkoi hiomisesta. Ensin P240 -hiomapaperia, jolla hioin mm. logot kokonaan pois. Karkeamman paperin jälkeen siirryin sileämpään. Hiomatyynyä käytin mm. hitsaussamoihin ja ahtaisiin väleihin. Hiominen on pölyistä hommaa, vaihtoehtona olisi ollut vesihiomapaperi. Sotkuista työtä kuulemma sekin.

Vaihe 2: Pohjamaali

Valitsin mustan pohjamaalin, koska sitä pystyi hyödyntämään myös muissa osissa. Harmaa pohjamaali olisi saattanut jäädä näkyviin jostakin pinnoista, musta oli siis parempi vaihtoehto.

Vaihe 3: Kultavärin maalaaminen

Pohjamaalin kuivuttua oli seuraavana edessä kultavärin maalaus. Alunperin ajattelin, että yksi purkki riittää kun pohjamaalikin riitti hienosti. Sen verran hankalia kohtia kuitenkin maalattavana ettei yksi kultaväripurkki riittänyt. Maalasin myös joitakin kohtia varmuuden vuoksi jopa kolmeen kertaan, että väri varmasti peittää mustan pohjavärin.

Vaihe 4: Lakkaus

Kultavärin kuivattelun jälkeen oli vuorossa lakkaus. Pintaan tuli lisää kiiltoa ja varmasti myös kestävyyttä lakan ansiosta. Vaikka yritin annostella lakkaa mahdollisimman vähän kerrallaan, tuli voimansiirron puolelle lakasta vaakaputkeen pieni valumajälki.

Vaihe 5: Vaakaputken uudelleenhionta

Onnistuin mielestäni lakkauksessa muuten hyvin, mutta vaakaputken valumajälki pisti harmittamaan. Päätin hioa tuon kohdan tasaiseksi ja lakata sen uudestaan. Hionta kuitenkin meni osittain jopa alkuperäiseen maaliin saakka, joten vaakaputki vaati vielä lisää maalia.

Vaihe 6: Vaakaputken uudelleenmaalaus

Uutta maalia vielä hiottuun kohtaan, ei siinä muu auttanut. Onneksi ei tarvinnut muita kohtia maalata. Turhauttavaa hommaa tehdä jokin työvaihe uudestaan, mutta kun ryhdytään tälllaiseen maalausprojektiin niin tehdään sitten kunnolla.

Vaihe 7: Vaakaputken uudelleenlakkaus

Viimeinen silaus uudelleenmaalattuun kohtaan. Tällä kertaa olin extravarovainen lakan valumisen kanssa ettei sitä synny. Lopputulos oli mielestäni vaivan arvoinen, tasainen pyörän muiden pintojen kanssa.

Lopputulos

Olipa yllättävää kuinka monta työvaihetta tee se itse-tyyppinen maalaus teettää kun sen tekee kunnolla. Viikonloppu ei kuivatteluineen ihan riittänyt, aloitin hiomisen jo torstai-iltana. Ilman mokia se olisi varmasti riittänytkin. Joka tapauksessa parempi tehdä pinnat niin hyvin kuin mahdollista jos siihen on vain aikaa. Tuli siinä samalla todettua ettei maalaaminen ole hätäisen ihmisen hommaa, pitää ainaa ottaa huomioon maalin kuivaminen ja mahdolliset lisätyöt.

Projektin loppupuolella meni vielä hieman hifistelyn puolelle. Hioin nimittäin kammet, eturattaan, ruuvit, satulatolpan ja kaiken muun mikä näytti kuluneelta ja maalasin ne lopuksi kiiltävällä mustalla maalilla uudenveroisen näköisiksi.  

Mastonin maalit toimii!

Maalaustarvikkeet:

1. Pohjamaali
2. Kultaväri (x2)
3. Lakka
4. Hiomapaperi, 2 eri karkeutta
5. Hiomatyyny
6. Hengityssuojain
   
7. Suojamuovi 20 neliötä(4 x 5 m)
   

Yhteenlaskettuna alle 30 euron maalausprojekti, kohtuullisen halvalla siis pääsee. Oman työn hintaa ei luonnollisesti tarvitse eikä kannata laskea. Spraymaaleja saa halvimmillaan alle viidellä euro per purkki, joten väriä voi kokeilla esim. johonkin metallilevylle ennen kun alkaa maalaamaan itse pyörää. Jos tulee katumapäälle niin värin voi tuolloin vielä vaihtaa. Mastonin maaleissa on hyvät suuttimet, joten roiskumajälkiä ei tule.

Uutta osaa

Viime kesän fixipyöräilystä jäi mieleen voimansiirron liian pieni välitys. Lievässä alamäessä kadenssi eli polkimien pyöritysnopeus oli mielestäni liian iso. Pyörän eturattaassa on 46 ja takarattaassa 20 piikkiä. Löysin todella asiallisen pääosin käytettyä osia myyvän pyöräliikkeen, Filla Bicyclesin. Tilasin sieltä tähän projektiin pari käytettyä takaratasta(17- ja 18- piikkiset), koska paikallinen pyöräliike Seinäjoella ei niitä myy. Laitoin ensin 18-piikkisen ja jos se ei riitä niin vaihdan tilalle vielä pienemmän 17-piikkisen. Käytettynä löytyi myös droppitanko ja fixipyöräilyyn soveltuvat poljinremmit. 

Vaikka osia tuli tilailtua maalaustarvikkeiden lisäksi niin väitän ettei homma silti lähtenyt ns. lapasesta vaan kokonaishintalappu(osat & maalaustarvikkeet) jäi silti alle 100 euroon. Pelkästään uudet osat olisi maksaneet pitkälle toistasataa. Kierrätys kannattaa!

Viime vuoden maaliskuussa tähän aikaan vuodesta kevät oli jo hieman pidemmällä ja ensimmäinen maantielenkki tuli ajettua silloin vaikkakin melko kuraisissa olosuhteissa. Kunpa lumet jo sulaisi ja kadut olisi lakaistu niin pääsisin ulkoiluttamaan tätä uuden ilmeen omaavaa fixiäni. 

Kesäkelejä odotellessa 😊