Maantiekauden avaus 2022

 

Maantielle vihdoinkin! Tätä on odotettu!

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olen ajanut koko talven leveärenkaisella maastopyörällä, jossa on edessä nastat. Nyt maasturi saa käydä hetkeksi huilaamaan ja käyräsarvinen pääsee pitkän talven jälkeen tien päälle. Kaikki pyöräilijät, jotka ajavat talvella raskaammalla pyörällä ja vaihtavat keväällä kevyempään, tietävät sen vapauttavan tunteen.

Pyöräteillä on vielä runsaasti hiekoitussepeliä. Pienellä riskillä siis mennään, rengasrikkoja voi sattua milloin vain. Aion ajaa maalis-huhtikuun maantielenkit viime kauden renkailla. Varsinkin takapään renkaassa on havaittavissa kanttisuutta, onhan renkailla jo yli 5000 kilometriä takana. Uusia renkaita on turha lähteä heti kuluttamaan ennen kuin sepelit on pyöräteiltä kunnolla lakaistu. 

Näin maalis-huhtikuun vaihteessa lunta alkoikin tulemaan lisää ja juuri kun pääsin innostumaan maantielle pääsystä niin maahan satanut 10 sentin lumikerros jarruttaa suunnitelmia. Lisäksi koko perhe sairastui koronaan eli ainakin huhtikuun ensimmäinen viikko menee siitä toipuessa, ehkä enemmänkin. Kokonainen viikko ilman pyöräilyä kuulostaa itselleni oudolta. No, ei auta kuin tervehtyä.

Kerkesin kuitenkin polkemaan muutaman maantielenkin maaliskuun puolella. "Kausi" alkoi hieman aiemmin kuin viime vuonna. Ensimmäisen satasenkin sain ajettua kahden muun polkijan kanssa jo ennen maaliskuun puoliväliä. Tuolloin osa pyöräteistä oli vielä jäisiä eikä nastoista olisi ollut ainakaan haittaa. 32-milliset gravel-renkaat oli silti ihan ok valinta enkä onneksi kaatunut kertaakaan.

Mitä ensilenkeistä jäi mieleen?

1. Pukeutuminen

Kaksi vai kolme kerrosta vaatetta? Talvirukkaset vai paksut sormikkaat? Jos vaatetta on liikaa niin tulee hiki ja se ärsyttää koko loppulenkin ajan. Jos taas vaatetta on liian vähän niin kylmissään tympeä polkea. Molempi pahempi. Kesällä pukeutuminen on niiiiin paljon helpompaa, lyhyet pyöräilyhousut ja pyöräilypaita päälle. That's it.

2. Keskinopeus

Kesän nopeuksista saa talvisena aikana vain unelmoida. Näillä lenkeillä tuntuu ettei talvella olisi tullut tehty mitään(!) Keskinopeus pysyy 25 kilometrin hujakoilla totututusta 30:stä. Välillä jopa tulee mietittyä onko pyörässä joku vikana kun se ei kulje😆

3. Rapa lentää

Ajan maantiepyörällä harvoin rapakaarilla. Tähän aikaan vuodesta niille olisi kyllä käyttöä. Pyörää saa joka tapauksessa pestä ja huoltaa enemmän kun tiet ovat märkiä. Oli rapakaaria tai ei. 

Mitäpä muuten vuoden kilometritavoitteelle kuuluu?

Ensimmäinen 1000 km on taitettu vuodelle 2022, tarkka luku tätä kirjoittaessa on 1105 km. Strava kertoo, että olen 473 kilometriä tavoitteesta jäljessä. Kunhan kelit lämpenee niin eiköhän tuo luku ala pikkuhiljaa tasaantumaan. 

Toki kokonaismatkaa on vielä 4895 kilometriä taitettavana. Puoliväli on kaukana.

Luvassa ainakin hikeä ja ehkä myös kyyneleitä. Huh huh valmiiksi😲