Talvikilometrikisa 2022



Kevättä kohti, maaliskuu maata näyttää!

Kilometrien keräily pyöräilyssä on itselleni koukuttavaa touhua, varmasti myös monelle muullekin kammenpyörittäjälle. Varsinkin maantiepuolen matkoja on mukava kerryttää. Maastossa ei kilometrejä kerry niin paljon, mutta kertyypä kuitenkin.

Jos joku motivoi pyöräilijää vielä hieman enemmän niin se on mielestäni valtakunnallinen 59 päivän kilometrikisa. Ryhdyin ensimmäistä kertaa toissa vuonna(2020) kirjaamaan ajettuja matkojani kilometrikisan nettisivuille. Osallistuin tuolloin myös talvikilometrikisaan. Kilometrikisaan voi kerryttää matkoja esim. paikallisen pyöräseuran jäsenenä tai vaikka työporukan joukkueella. Vain ulkona poljetut kilometrit lasketaan eli sisäpyöräilystä ei ole hyötyä tässä haasteessa muuta kuin kunnon kohottajana. Sarjoja on monenlaisia mm. piensarja, suursarja ja tehosarja. Sähköpyörällä poljetut matkat lasketaan myös. Lisäksi mm. Suomen Punaisen ristin ketjureaktiolla kerätään varoja avustustöihin.

Viime talven kilometrikisassa tulokseni jäi 336,5 kilometriin, tänä vuonna pääsin hieman pidemmälle nimittäin mittariin kertyi 500 km. Menneen kauden kilometrikisassa(ns. kesäkilometrikisa) sain kerättyä yhteensä 3839,7 kilometriä aikavälillä 22.5-22.9.2021. Ajopäiviä oli 111 kpl 145:stä. Vuonna 2020 poljin 2820,8 kilometriä eli yli 1000 km pidempi. Saas nähdä kuinka hyvin tänä vuonna kilometrejä kertyy, yli 4000 km olisi ainakin tavoite.

Pyörällä kilometrejä kerätessäni välillä tulee mieleen oliko järkeä esim. lähteä paukkupakkasilla tai pääkallokeleillä pyörän päälle? Itselläni ei tosin ole korkea kynnys ajaa pyörää vuoden ympäri, tarkemmin ajateltuna ajan pyörällä lähes päivittäin. Huonoihin keleihin ja muihin tekijöihin olen tottunut ja vaikkei se aina pyöräilyä parhaimmillaan olekaan. Loppujen lopuksi se ei tarvitse isoja ponnistuksia. Kahden auton taloudessa toista autoa tulee ajettua välillä harvoin, erityisesti lämpiminä kausina. Viime kesänä itse asiassa laitoin kakkosauton muutamaksi kuukaudeksi seisontavakuutukseen. Lopputuloksena säästö ei ollut euroissa mielestäni iso, mutta pyöräilykilometrejä tuli varmasti normaalia enemmän enkä voinut tekosyynä käyttää kakkosautoa hieman pidempiin(n. 7-10 km) siirtymiin, jotka oli silti täysin ajettavissa pyörällä. Asenne ratkaisee.

Rospuuttokelien jälkeen alkaa kesäkilometrikisa 1.5.2022. Vajaat pari kuukautta olisi siis aikaa valmistautua seuraavaan kilometrikeräilyyn. Peruskuntoa olen koko talven pitänyt yllä erilaisilla lenkeillä, pituudet ovat vaihdelleet 10 kilometristä 100 kilometriin. Jo maaliskuun puolella olisi tarkoitus korkata maantiekausi. Olosuhteet eivät ole varmasti parhaimmat, mutta tiedän jo valmiiksi motiviaation olevan valmiiksi nousussa kunhan saan alle kapearenkaisen pyörän!

Lämpimiä ajokelejä odotellessa😎




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sports Tracker vs. Strava, kumpi on parempi?

Kuva
Kuntoilusovellukset piinapenkissä Urheilusuorituksia tallentavia sovelluksia käyttävät nykyään lähes kaikki älypuhelinten omistajat, jotka liikkuvat vapaa-ajallaan. Kaukana ovat ne päivät, jolloin ihminen poistui kotoa ilman kännykkää tai älykelloa. Vielä 10 vuotta sitten se oli täysin normaalia. Ilmiö ei välttämättä kerro puhelinriippuvuudesta, mutta aktiivikuntoilijat tykkäävät kerätä tietoa suorituksistaan. Mitä enemmän urheiludataa, sen parempi. Se tuntuu olevan nykytrendi.   Sports Tracker on yksi kuntoilusovellusten pioneereista, ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 2004. Alun perin tämä hieno suomalainen keksintö julkaistiin vain Nokian kännyköille. Muutaman vuoden päästä sovellus oli yhteensopiva myös IOS-laitteille. Itse latasin ensimmäiset harjoitukset Sports Trackerille vuonna 2011 Iphonelle. 8 vuoden käytön ja yli 700 harjoitteen jälkeen halusin kokeilla jotain uutta sovellusta. Strava tuli omaan käyttööni tammikuusta 2019. Viimeiseksi jäänyt harjoite Sports Trackeriin
Lue lisää

Pyöräilyreppusuositukset!

Kuva
Tässä postauksessa keskityn pelkästään pyöräilyyn soveltuviin reippuihin tai lähinnä siis merkkiin johon itse olen päätynyt ja jota lämpimästi suosittelen. Mistä syystä juuri pyöräilyreppu, eikö ns. perusreppu käy?    Tässäpä muutama pointti: - Reppu ei saa hinkata poljettaessa - Reppu pitää olla vedenkestävä - Reppu pitää sisältää tarpeeksi pyöräilyyn soveltuvia taskuja Pyöräilyrepun valinta ei ollut helppoa, markkinoilta löytyy monenlaista tuotetta. Ehdokkaita olivat mm. Camelbak, Deuter ja Osprey. Jonkun verran nettiselvitystä piti tehdä, että löysin itselleni sopivan repun. EVOC on eniten tunnettu selkäpanssarilla varustetuista repuistaan. Yhtiö on alkanut valmistaa pyöräilyreppuja nimenomaan pyöräilijöiden tarpeisiin. Muutaman pyöräilijän suosituksen perusteella, tutustuin valikoimaan ja huomasin, että ko. merkillä on todella kattava valikoima erilaisia reppuja. Pääsin testaamaan erilaisia EVOCin malleja kivijalkaliikkeessä Helsingissä ja päädyin 12-litraiseen reppuun, vaikka alu
Lue lisää

Raul Hellbergin maailmanennätykset Seinäjoella

Kuva
Halusin ehdottomasti kirjoittaa kyseisestä pyöräilijästä blogiini, koska aihe on niin mielenkiintoinen.  Raul Hellberg oli aikansa legenda, Porvoolainen kilpapyöräilijä ja liikemies. Miksi aihe kiinnostaa? Syy on tässä:  Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla lähellä Ahonkylää on iso kivi, johon on kiinnitetty muistolaatta: "Tähän päättyi pyöräilykilpailu v. 1929 jossa Raul Hellberg saavutti 3 maailmanennätystä 29.7.1929 12 tunnissa ajoi 372,6 km 240 km 7 tuntia 52 minuuttia 1 sekuntia 320 km 10 tuntia 14 minuuttia 33 sekuntia" Kyseisistä maailmanennätyksistä on aikaa yli 90 vuotta aikaa. Kyseessä on siis 12 tunnin ajo. Kun Hellbergin 12 tunnin ajo muutetaan keskituntinopeudeksi saadaan 31,05 km/h. Kuulostaako maltilliselta vauhdilta?  Verrataanpa 1929 pyöräilyä nykypäivän pyöräilyyn: - Maailmanennätys on tehty hiekkatiellä. - Hellberg ajoi kiinteävälitteisellä pyörällä, jossa ei ollut vaihteita. Jokainen ylämäki vaatii kuskilta ennakoivaa ja energiaa säästävää ajotyyliä. - Teräsrunko
Lue lisää